Koirat

Norjan kanakoirakokeet ja jalostusindeksit

Norjalaiset kanakoirakokeet poikkeavat jonkun verran suomalaisista kaer-kokeista. Koirat ovat pääsääntöisesti parihaussa (lukuun ottamatta metsäkokeita) ja samoissa kokeissa starttaavat englantilaiset ja mannermaiset koirat. Ero on myös siinä, että ns. voittajaluokka (VK) on kilpailuluokka ja nuorten luokka (UK) ja avoin luokka (AK) ovat laatuarvosteluluokkia. Laatuarvosteluluokissa taas koirille annetaan ja tulee antaa hakuaikaa, koiran laadulliset ominaisuudet pitää pystyä testaamaan.

Myös käyttövalioarvot jaetaan hiukan eri tavalla kuin meillä Suomessa. Norjassa on kaksi erilaista käyttövalion arvoa: J(K)CH ja JCH. Niiden saavuttamiseksi kerätään ns. valiopisteitä. Koepalkinnoista ja kisojen alku-, välieristä sekä finaaleista saa pisteitä erinäisiä määriä. Esimerkiksi nuorten luokan ykköstuloksesta saa yhden pisteen, avoimen luokan ja voittajaluokan ykkösestä saa kolme pistettä. Kisojen palkinnoista saa vielä muutaman pisteen enemmän. J(K)CH -arvon saavuttaa, kun saa avoimesta luokasta tai voittajaluokasta kolme valiopisteisiin oikeuttavaa tulosta, eli käytännössä esim. avoimesta luokasta tulee saada kolme ykköstä tai vaihtoehtoisesti voittajaluokasta. Lisäksi titteliin vaaditaan näyttelystä vähintään palkinto ”erittäin hyvä” ja ykköstulos noutokokeesta (vesi, maa, jälki). Norjalaisten noutokokeessa testataan nämä osa-alueet samassa kokeessa.

JCH-tittelin koira saavuttaa, kun saa kerättyä 25 valiopistettä, nuorten luokasta huomioidaan enintään 10 pistettä. Lisäksi tarvitaan erikoispalkinto CACIT, RES CACIT ÆP tai 3 x CK, erikoispalkinnon voi saada kun pärjää kisoissa. Valioarvopisteiden säännöt pitävät sisällään melko paljon yksityiskohtia. https://vorsteh.no/nye-championatregler/

Norjassa näitä valiotitteleitä jaetaan melko vähän, vain muutama koira onnistuu keskimääräisesti vuoden aikana tittelin saamaan ja on vuosia, että titteliä ei onnistu saamaan kukaan esimerkiksi lyhytkarvaisien saksanseisojien osalta.

Jalostusindeksit

Norjalaisilla on ollut jo useita vuosia käytössä jalostusindeksit: jaktlystindex (metästyshalu), viltfinnerindex (riistanlöytökyky) ja hd-indeksi (lonkkavikaindeksi). HD-indeksi on meille tuttu, mutta metsästyhaluindeksi ja riistanlöytykykyindeksi ovat varsin mielenkiintoisia.

Norjalaiset käyttävät Jørgen Ødegårdin kanakoirkerholle kehittämiä indeksejä arvioidakseen, kuinka koirat sopivat jalostukseen. Indeksien avulla kasvattajien tavoitteena on parantaa koiran metsästyshalua ja riistanlöytökykyä sekä vähentää HD-tapausten määrää.

Jørgen Ødegård on norjalainen tutkija, joka aloitti yhteistyön kanakoirakerhon kanssa vuonna 2008, joten systeemiä on kehitetty jo yli 10-vuotta. Jørgen Ødegård painottaa, että systeemi ei ole uusi, vaan tätä ennen vastaavaa systeemiä on kehitetty ja tutkittu jo pitkään nautojen, sikojen ja kanojen kanssa. Norjalaiset ovat nostaneet jalostusindeksien käytön nyt mm. uuteen lyhytkarvaisen saksanseisojan jalostuksen tavoiteohjelmaansa.

Indeksejä lasketaan koirien koetulosten perusteella. Periaate on sama kuin meille tutussa HD-indeksissä. Koirien keskiarvoluku on 100. Jos indeksin arvon on yli 100, on todennäköistä, että koira periyttää rodun keskiarvoa parempia koiria. Luotettavan indeksin laskemiseksi koiran omat koetulokset eivät tietenkään riitä, tarvitaan tietoa myös sukulaisista. Jos koira on pentueessa ainoa, joka löytää lintuja kokeissa, niin koira ei todennäköisesti periytä parempia riistanlöytäjiä. Indeksien laskemisessa tulee siis ottaa huomioon paljon enemmän kuin koiran oma suorituskyky. Jos koiralla on jo jälkeläisiä, niiden tuloksia puolestaan korostetaan indeksin laskemisessa lähisukulaisten lisäksi.

Rodun keskiarvo on liikkuva arvo, rodun kehittyessä ja menestyessä paremmin kokeissa myös rodun keskiarvoindeksi 100 muuttuu korkeammaksi. Siksi vanhemmilla koirilla on vaikeampi ylläpitää hyviä indeksejä jos rodun jalostuksessa edistytään.

Metsästyhalu- ja riistanlöytökykyindeksit siis lasketaan koetulosten perusteella. Indeksejä ei anneta tietenkään kokeessa tuomarien toimesta, vaan ne lasketaan erikseen monimutkaisillakin laskentatavoilla, laskennoissa huomioidaan kokeen muut koirat, niiden menestys ja tulokset. Lisäksi huomionarvoista on myös se, että indekseihin vaikuttavat ainoastaan laatuarvosteluluokissa saavutetut tulokset (UK, AK). Laskelmissa huomioidaan myös esimerkiksi sellaiset nyanssit, kuin esim. koira osallistuu kokeeseen, jossa on vähän lintuja ja vain yksi koira onnistuu löytämään linnun. Tämä koira arvioidaan paremmaksi kuin koira, joka on osallistunut kokeeseen, jossa on paljon lintuja ja 20 muutakin koiraa on onnistunut löytämään lintuja. Näin katsotaan, että onnistuminen on ollut jälkimmäisessä kokeessa helpompaa. Laskelmiin ei myöskään vaikuta se, että onko koira onnistunut tekemään priiman riistatyön, laskelmiin vaikuttaa vain onko koira onnistunut löytämään lintuja seisottavaksi, näin koulutukselliset asiat saadaan suljettua pois indekseistä.

Samalla Ødegård huomauttaa, että siihen millainen koira on, vaikuttaa ympäristö 80% (kasvatus, koulutus, sukupuoli, omistaja, sää ja tuomarin arvio jne.), joten jalostettavia ominaisuuksia on loput 20 %:ia. Tämä tarkoittaa, että ympäristöllä on ratkaiseva merkitys siinä millaiseksi koira lopulta tulee ja millaisia tuloksia se kokeista saa. Tämän takia on todella vaikeaa laskea tiettyjen ominaisuuksien periytyvyys ja tähän tarvitaan erittäin edistynyt laskentamalli, jotta koiran tulokset/ominaisuudet voidaan analysoida tarkasti. Yksittäiset tulokset on punnittava hyvin tarkkaan luokan mukaan ja sen mukaan miten muut koirat suoriutuvat samassa kokeessa, lisäksi pitää analysoida miten lähisukulaiset menestyvät ja miten mahdolliset jälkeläiset menestyvät ja miten lähisukulaiset menestyvät ja vieläpä tärkeimpiä asioita kuten jälkeläisiä painottaen. On myös huomioitava ominaisuudet, jotka jälkeläiset todennäköisimmin perivät emältään ja isältään. Esimerkiksi jos uroskoiralla on neljä pentuetta, joissa on aina HD-tapauksia, tällaisella uroskoiralla on alhaisempi indeksi kuin nartulla, jonka kanssa sillä on pennut, koska on todennäköistä, että uros periyttää HD:tä enemmän. Laskentakaava ei siis ole yksinkertainen.

Vaikka 80 prosenttia johtuu muista kuin perintötekijöistä, loput 20 % eivät ole merkityksettömiä, ne ovat tärkeitä seuraavalle sukupolvelle. Vain geenit ovat periytyviä, kun taas muut elementit vaihtelevat yksilöittäin ja sukupolvittain. Siksi siirryttäessä sukupolvesta toiseen voidaan luoda parempia ominaisuuksia molempien vanhempien optimaalisella geenien yhdistämisellä ja taas seuraavaan sukupolveen siirryttäessä voidaan parantaa taas lisää. Näin indeksien avulla voidaan määrätietoisesti kehittää ominaisuuksia.

Indeksit päivitetään muutamia kertoja vuodessa. Tavoitteena on, että jatkossa indeksejä voitaisiin päivittää useammin, mutta tämä on melko työlästä ja vaatii tietojärjestelmän kehittämistä.

Norjalaisten jalostuksen tavoiteohjalma 2020 – 2025 ja indeksit

Norjalaiset ovat sitoutuneet indeksien käyttöön isosti. Lyhytkarvaisen saksanseisojan jalostuksen tavoiteohjelmassa sanotaan, että koiria tulisi yhdistää vain jos ne tuottavat indeksien perusteella todennäköisesti parempia jälkeläisiä. NVK:n suositus on, että paritettavien koirien metsästyhalu- ja riistanlöytökykyindeksien tulee olla yhteenlaskettuna yli 385 pistettä ja yksilön omat indeksit eivät saa olla vähemmän kuin 80/80. He korostavavat sitä, että pelkästään yksilön omien tulosten ja ominaisuuksien arviointi ei pysty kertomaan sitä, tuottaako ko. yksilö keskimääräisesti parempia jälkeläisiä. Tarvitaan tietoa myös sisaruksista ja lähisukulaisista. Lisäksi tavoiteohjelmassa sanotaan, että jos uroksella on 5 pentuetta ja/tai korkeintaan 20-30 pentua, koiraa ei tule käyttää jalostukseen ennen kuin 50 % jälkeläisistä on lonkkakuvattu ja vähintään 5 esitetty näyttelyssä. Lisäksi jalostusneuvojat arvioivat jälkeläiset ja niiden tulee olla indekseiltään vähintään rotukeskiarvon mukaisia, tämän jälkeen voidaan vasta jatkaa koiran jalostuskäyttöä. Nartulla ei voi tehdä kolmea pentuetta enempää ennen kuin jälkeläisten laatu on arvioitu vastaavasti. Norjalaisten jalostuksen tavoiteohjalmassa 2020 – 2025 toivotaan kasvattajien keskittyvän erityisesti ominaisuuksien jalostamiseen: riistanlöytyökykyyn, metsästyshaluun, yhteistyöhön/maaston käyttöön ja etenemiseen. Jalostukseen toivotaan käytettävän koiria, joilla on hyvät indeksit näiden ominaisuuksien osalta. Lisäksi halutaan kiinnittää huomiota koirien vinkumiseen, se ei ole toivottava ominaisuus.

Indeksien heikkoudet

On selvää, että koiria ei voida jalostaa vain näiden kahden indeksin perusteella. Etenemisindeksiä lasketaan myös ja se löytyy tietokannasta. Indeksien lisäksi jalostuksessa pitää huomioida paljon muutakin: terveys, käyttäytyminen, ulkoasu, vesi-, jälki- ja nouto-ominaisuudet jne. Tämän takia norjalaiset pitävät tärkeänä, että kokeessa koira arvostellaan monipuolisesti ja tätä kaikkea tietoa hyödynnetään jalostusvalintoja tehdessä. Mitä enemmän koirista tallennettaisiin tietoa, sitä enemmän olisi dataa käytettävissä jalostusvalintojen tueksi. Norjalaiset ovat myös ahkeria kokeessa kävijöitä, mikä osaltaan mahdollistaa ominaisuuksien indeksien laskemisen. He korostavat sitä, että on tärkeää käydä useita kertoja kokeessa, jotta ominaisuudet tulevat oikein esille ja luonnollisesti koiria jää myös arvioimatta kokonaan. Lisäksi nimenomaan ns. huonot koirat olisivat ensiarvoisen tärkeitä saada mukaan laskentoihin, valitettavan usein ne eivät käy kokeissa lainkaan. Indeksien osalta haastetta tuottavat myös tuontikoirat ja ulkomaiset jalostuksessa käytettävät koirat, niiden osalta dataa ei ole omassa. Toistaiseksi ominaisuusindekseiksi ulkomaisille koirille asetetaan 100/100.

Norjalaisten tietokanta ja indeksit

Norjalaisilla on hyvä tietokanta https://vorsteh-kh.datahound.no/, sieltä löytyy kattavasti koetulokset, ja niissä annetut ominaisuupisteet. Lisäksi tietokantaa on kehitetty tukemaan laskettavia indeksejä. Koirakohtaiset indeksit löytyvät helposti ja ovat selkeästi mukana esimerkiksi jalostusuros/narttu -listoilla.

Ensimmäisellä silmäyksellä tietokanta voi vaikuttaa hiukan sekavalta ja hankalalta hahmottaa, mutta nopeasti siihen pääsee käsiksi. Vaatii tosin perinteisen tietokoneen, toimii mobiililaitteella huonosti. Lisäksi tietokannan yksittäisiä sivuja ei voi jakaa, joten kaverille vaikkapa jonkun koiran sivun lähettäminen ei ole mahdollista. Tietokantaan on aina mentävä etusivun kautta ja suoritettava haku koiran nimellä tai rekisterinumerolla.

Norjalaisten tietokanta, koiria haetaan nimellä. Välilehdiltä löytyy tiedot jälkeläisistä, sisaruksista, sisarpuolista, tulokset kokeista, lonkka- ja tervyestulokset, ominaisuuksien yhteenveto ja koirakohtaiset indeksit.
Jalostusuroslista, ranking indeksien yhteenlasketun pistemäärän mukaan. Taulukkoa voi järjestää myös esimerkiksi yksittäisen indeksin mukaan klikkaamalla sarakkeen otsikkoa.
Koiran ominaisuusindeksit löytyvät tietokannan välilehdeltä: Avlsegenskaper.
Koirien indeksit löytyvät myös sukutaulusta. Välilehti Stamtavle.
Koiran ominaisuuksien yhteenveto eri koeluokista, riistanlöytökyky keskiarvoindeksi eri luokissa, etenemisindeksi. Sinisellä osalla jälkeläisten riistanlöytökyvyn keskiarvoindeksit eri luokissa. Etenemistaulukossa (Reis), kerrotaan montako kertaa koira on edennyt milläkin tavalla: ei etene, etenee vaikeasti, etenee varovaisesti, etenee kontrolloidusti, etenee halukkaasti, etenee rohkeasti. Premierte i % on palkitsemisprosentti.

Lähteet:

https://vorsteh.no/avlsradet/avlskriterier/indekssystemet/
https://www.hunden.no/nyheter/vis/8573/Avl-basert-pa-indekser/
https://vorsteh.no/
https://vorsteh.no/wp-content/uploads/2019/02/RAS-KV.pdf



2 kommenttia “Norjan kanakoirakokeet ja jalostusindeksit

  1. Sampsa sanoo:

    Varsin mielenkiintoinen artikkeli. Onko tietoa onko tuo Norjan saksanseisojakanta linjautunut kotoperäiseen verrattuna siten, että siellä korostuu nuo hakuun ja löytökykyyn liittyvät ominaisuudet johtuen tuosta ’brittityyppisestä’ koejärjestelystä?

  2. Sanna sanoo:

    Ei ole tietoa, mutta kyllä vähän sille tuntuu, että ovat keskimäärin parempia hakijoita kautta rantain. Kestävää, sitkeää ja tuloksellista hakua arvostetaan paljon ja huomioidaan vahvasti myös jalostuksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *