Vauhdikas syksy
Syksyn jahit on jo pitkällä ja paljon on taas muutamassa viikossa keritty touhuta. Onneksi paikalliset jahtiajat on pitkät, joten edessä on vielä runsaasti mettää ja myös perinteinen Muotkan reissu lokakuun lopussa odottaa. Tänä syksynä jahit alko perinteisesti Ruottista, sitten oli luvassa U-pentueen treffit Niestassa. Aloitukseen piipahdus Sodankylässä, jonka jälkeen Junkkariin ja männä vkoloppuna vielä Ylivieskan riistakoiraan.
Ruotsin aloitus
Tälle vuotta mentiin Ruotsiin aivan uusille seuduille 20-vuotis hääpäivämatkalle. Alue valittiin aikalailla summassa, joten kohti tuntematonta mentiin. Paikkahan osottautu kuitenkin aivan mainioksi. Maastoa oli joka malliin ja lintujakin löytyi mukavasti. Kelit oli toki, kuten tyypillistä aika hikiset, joten koirien kanssa sai olla tarkkana, jottei latua tullut liikaa. Kohokohtana viimeisenä päivänä vanhat metot oli jostain syystä kerrassaan pöljällä päällä ja päästivät koiran seisomaan lähes tappituntumalle. Tilanteisiin saatiin jopa avanssitkin annettua. Ensin parit pummit, mutta sitten pienen kirvaulun saattelemana myös osumia.
Niestaan
Niestaan osallistuivat melkein kaikki U-pennut eli 5 kappaletta starttasi Savukoskella. Myös Iivo Norjasta Stavangerista asti saapui paikalle ja pijimme itse asiassa pienen treenileirin ennen Niestaa kotomaisemissa. Valmistautumisviikko oli kerrassaan mainio. Tarjoilimme vieraille tietenkin paikallisia herkkuja ja pääsivät myös maistamaan lämminsavustettua Ruottin mettoa. Molemmille metto oli uusi makukokemus ja erittäin mieluinen sellainen. Jälkiruuaksi tietenkin paikallista leipäjuustoa paikallisten hillojen kera. Jos jonkun mielestä kotimaan kisailut ja häppeningit ovat hieman kaukana, niin voi kokeilla matkustaa Stavangeriin kisaamaan. Laskeskelin, että matkaa norskien kisareissulle kertyi semmoiset 4500 km eestakasin 🙂
Itse Niesta oli, kuten aina, kerrassaan mahtava tapahtuma. Kyllä Savukosken metissä on vain mukava käyskennellä. Kisassa starttasi pennuista Ulvang, Ute, Urho, Ugh ja U-KLÆBO. Vega eli Ulvan ja Ute pokkasivat NUO1 -palkinnot. Iivo eli U-Kläbö ja Urho puolestaan ylsivät NUO3 -palkintoon. Erittäin hieno saavutus ja kasvattaja ei voi olla kuin ylpeä. Mettäkoe on aina mettäkoe ja sieltä saatu palkinto on kovaa valuuttaa. Ute ja Vega jatkoivat vielä semifinaaliin, jonne katkesi Uten tie. Vega puolestaan lunasti paikkansa finaalissa ja sijoittui koko kisan neljänneksi!
Jahtia
Niestan jälkeen oli aikaa mennä taas itse asiaan eli mehtyyseen. Kävin Sodankylässä alottelemassa muutaman päivän. Lintuja löytyi vallan hyvin ja tilanteita tuli joka lähtöön. Sanna puolestaan jaagaili kotomaisemissa, Tänä vuonna on kaiveltu uusia alueita myös suht mukavasti Pudasjärvellä. Täällähän toki lääniä riittää, mutta valitettavasti myös ojituksia ja vitukkoa on ihan riittämiin. Aina sinne kuitenkin koiran ja omat jalat sopii. Hirvikärpäsiä tälle vuotta oli paikoin jo liiaksi asti.
Junkkariin
Junkkariin osallistui U-pentusista Ute ja Vega. Muut keskittyivät mehtään ja jahtiin. Kävimme Tyrnävällä muutaman tunnin treenisession, jonka jälkeen samanlainen parituntinen myös Lapualla. Tyrnävällä molemmat pääsivät peltopyyn hajuille ja Ute fasaanin. Vega onnistui pyille tekemään myös riistatyön. Sitten torstaina ennen junkkaria kävimme Lapualla pikatreenit. Ute onnistui pari kertaa fasaanin kanssa ja Vega myös, joten näillä eväillä kohti lauantain starttia. Ute onnistui hienosti saaden NUO1 -palkinnon. Vega ylsi tällä kertaa NUO2 -palkintoon. Kerrassaan hienosti näillä peltokokemuksilla!
Ute jatkoi ykkösensä ansiosta maanantain semifinaaliin. Semeissä haku oli jo kieltämättä aika hurjaa. Välillä tuntui, että onko tämä nyt enää näpeissäkään 😀 Joka tapauksessa luotin koiraan ja sieltähän se tarvittava riistatyö saatiin aikaiseksi. Sen myötä aukesi ovi myös finaaliin. Finaalissa oltiinkin sitten erittäin riistarikkaassa maastossa ja oli kyllä kerrassaan mahtavaa päästä kabbanaalissa näinkin pitkälle ja seuraamaan muiden finalistien edesottamuksia. Finaalissa Ute onnistui yhden riistatyön verran, pyssyn paukkuessa tiuhaan alkoi nuoren koiran kuupassa hieman surrata ja toiseen rt:hen oli myös mahdollisuudet, mutta Uten hermo petti viime hetkellä ennen avanssilupaa ja päätti sitten nostaa ite ojassa lymynneen kukon. Joka tapauksessa jossittelulle ei jäänyt sijaa. Kisan voittanut bretoni Taikamäen Milla Magia oli kyllä kerrassaan makia kampe. Ute sijoittui lopulta hienosti toiseksi kovassa seurassa. Junkkariin osallistui tänä vuonna 390 nuorta seisojaa.
Riekkoreissu hevonjeeraan
Olipahan sitten mukava taas startata kauas pois riekkojen maisemiin. Lähimpään tiehen semmoiset 20 kilometria ja ympärillä hieno lapin erämaa. Kyllä kelpasi kavereitten kanssa jaagailla viis päivää. Riekkoja löytyi kerrassaan mainiosti. Jokaisena päivänä lautasella oli tuoretta riekkoa erilaisine höystöineen. Kelitkin suosivat ja pääsimme ihailemaan ruskan täyttämää erämaata ja hienoja luonnon näytelmiä. Ensimmäistä kertaa eläissään näimme, kuinka tunturihaukka jahtasi riekkopariskuntaa ja vieläpä lähietäisyydeltä. Koirista etenkin Synkkä oli edukseen. Hopi suoritti vanhasta muistista ja Utelle sattui kaikenlaista, kuten nuorelle koiralle tuppaa sattumaankin.
Ylivieskan riistakoira
Kisaväsymys alkoi jo olla melkoinen, mutta päätin kuitenkin startata riistakoiraan. Olihan kisa tällä kertaa vain parin sadan kilometrin päässä kotua Ylivieskan pelloilla. Edelliset peltotreenit Hopin kanssa oli kaksi vuotta sitten Kauhavan riistakoirassa, joten valmistautua en jaksanut ollenkaan. Kyllä vanha koira tietää, mitä sieltä haetaan. Kisa sujui hyvin. Ensimmäisenä päivän riistatyö ja hyvin mennyt jälki petasivat paikan seuraavalle päivälle. Vesitöissä Hopi esitti suorituksen aikalailla kaikilla herkuilla. Vähempikin olisi riittänyt, mutta pääsimme kuitenkin vielä pellolle jatkamaan. Sieltä saatiin sitten puuttuva tiedotus ja riistatyö pudotuksella, mutta tällä kertaa muut koirakot olivat nohevampia ja paikka finaaliin jäi saavuttamatta. Kisaväsymyksestä huolimatta oli mukava startata ja ei voi olla kuin tyytyväinen Hopin suoritukseen. Tänä vuonna finaali oli lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.
Jahit jatkuu
Tälle vuotta tosiaan on taas Pudasjärvellä pitkät mehtyyajat. Päivä lyhenee, mutta jahtihan jatkuu. Toki työt alkaa haittamaan harrastuksia taas. Onneksi perinteinen Muotkan reissu on tulossa jo parin viikon päästä ja päivänvaloa riittää vielä työpäivienkin jälkeen, joten jahihommia on runsaasti tiedossa.
Kiitos, Huikeaa kerrontaa taas! Tunnelma reissuilta ja kisoista välittyy hienosti