Taas on se aika, kun uutterat metsästäjät ovat kiertäneet tai menossa kiertämään perustamiaan riistakolmioita ja laskemaan kanalintuja. Jo nyt, kun kolmioista on laskettu vasta muutamia kymmeniä prosentteja, ovat tulokset verrattuna viime vuoteen tai edelliseen viiteen vuoteen huomattavassa nousussa.

Varmaankin kaikki muistavat viime syksyn tilanteen lintujen osalta. Lapissa riekkoa oli vähän, täällä mehtäisessä Suomessa myös kuulosti olevan vähän, mutta Pudasjärvellä paikoitellen sattui omalle kohalle isojakin poikuieta eli paikoitellen oli hyvääkin keskittymää. Talvella ja keväällä havaintoja oli mukavasti ja myös paikallinen parlamentti kertoi lintuja näkyneen keväällä tavallista enemmän. Teiden varsilla näkyi isojakin teeriryppäitä, riekkoja pomppasi laulaen suksimiehen edestä ja myös koppelot keikistelivät kiven syönnissä aamuvarhaisella osittain sulaneitten mettäteiden varsilla. Jos viime syksy tuntui olevan niukkaa, niin mistä kummasta niitä sitten taas on ilmestynyt?

Oma tuntuma Pudasjärven osalta on, että kyllä sitä tavaraa aina korvesta löytyy ja siementä viime syksyltä toki jäi. Metsästäjät ovat kuitenkin sen verran viisasta porukkaa, että tyhjän pyyntiin he eivät lähe. Talvi oli runsaan lumen takia kanalinnuille mainio. Suoselkosia suksiessa näkyikin mukavasti vanhoja kieppejä. Sattuipa kohdalle pari kertaa aina yhta sykähdyttävä tilanne – koskemattoman hangen pinta rikkoutuu ja kiepistä pomppaa teeriä ilmaan. Talven taittuessa kevääseen alkoi pitkä lämmin jakso, joka näyttää aiheuttaneen sen, että hautomapuuhat alkoivat varsin hyvissä ajoin. Muutamiin poikiaisiin nyt marjareissuilla ja tien varsilla törmänneenä voi todeta, että poikaset ovat olleet lähes aikuisen kokoisia. Aikaisen haudonnan jälkeen se kriittiinen vaihe eli kuorituminen sekä muutamat ensimmäiset päivät sen jälkeen osuivat hyviin keliin. Hallaa näillä seuduilla oli kesäkuussa, mutta ei mitään kaatosateita tai varsinaisia maata kuuralle vetäviä pakkasöitä. Samoihin aikoihin on myös täytynyt olla jo hyönteistä ilmassa, jotta poikasille on ollut ravintoa kehittyä. Hillaa ei ole ollut mistä ottaa, joten vanha hokeama – jos hillaa on runsaasti, on myös kanalintuja runsaasti – sai nyt kyllä hieman siipeensä. Sateet ovat koko kesän kauttaaltaan olleet hukassa. Suot ja maastot ovat erittäin kuivia. Joku pohti, että linnut eivät saa mistään vettä, mutta kyllä ne vetensä osaavat hankkia. Toinen totesi, että eivätpähän ainakaan huku kaivettuihin mettäojiin, kun ei niissäkään ole vettä.

Myös Lapista on riekkojen osalta kuulunut mukavaa, joskin kannan nousu on kuuleman mukaan ollut maltillista ja erittäinkin paikallista. Tällä kertaa lintua kuitenkin kuulostaa sen verran olevan, että kyllä siellä yksi reissu pitää käydä tilanne katsastamassa. Kyllä sinne veri vetää upeisiin maisemiin ja ajattomaan tunnelmaan vuosi toisensa jälkeen, oli lintuja tai ei.

Nyt jos koskaan olisi mukava omistaa nuori seisojanalku. Tuleva syksy näyttää sen verran hyvältä, että nuoren koiran koulutus niillä oikeilla linnuilla on nyt varmasti helpompaa kuin muutamana aikaisempana vuotena. Tossua vaan toisen eteen ja mehtään.

Kanalintujen kannannousu on nyt tosiasia. Toivon kaikille tarkkoja laukauksia ja ennenkaikkea malttia jahtiin. Saaliinhimo on syytä unohtaa ja keskittyä nuoriin yksilöihin, jotta sitä siementä ja sanansaattajaa jää tuleviin kausiin. Meneillään olevaan kesälaskentaan ja niiden tuloksiin voit tutustua täällä: https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2018/.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here