Koirat

Metsästyskoiran ruokinta – kuinka me sen teemme

Koirien ruokinta on yhdenlainen uskomusten, todettujen faktojen, hyväksi havaittujen käytäntöjen ja tutkittujen teorioitten areena. Koiranruokavalikoima on laaja ja laadut vaihtelevat hurjasti. Tästä kentästä kun lähtee oman aktiivsen koiran ruokintaa rakentelemaan, edessä on melkoinen savotta. Kokeillaan tuota ja testataan toista, todetaan joku ruokintasysteemi toimivaksi kokemuksien kautta ja jatketaan sillä valitulla tiellä jos koira tuntuu voivan hyvin.

Koostimme muutamia työkoiran ruokinnan kulmakiviä siskoni Sarin kanssa pohjautuen Sarin pitkänlinjan rekikoiraharrastukseen ja leipätyöhön rekikoirien parissa sekä yhteisiin kokemuksiimme käyttökoirien ruokinnasta. Mitään ruokintaspesialisteja emme siis ole, mutta reilu kolmenkymmenen vuoden työkoirien ruokinta on tuonut jonkin verran kokemusta ja rutiinia aiheesta.

Fyysisesti aktiivisen työkoiran ruokinta asettaa tietynlaisia perusvaatimuksia ruualle ja ruokintatekniikalle, jotta koirat voivat mahdollisimman hyvin ja suoriutuvat raskaassa rasituksessa parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvä optimaalinen ruokinta vaikuttaa merkittävästi koiran jaksamiseen, palautumiseen ja siihen, että se pysyy ehjänä.

Sarin rekikoiria syystreenissä.

Syytä on myös muistaa, että koiratkin ovat yksilöitä ja joskus tarvitaan yksilöllistä ruokinnan suunnittelua. Meillä on ollut hyvä tuuri, että käsissä ei ole koskaan ollut yhtään ruoka-ongelmaista tai allergikkoa. Jalostuksellisesti on tärkeää, että allergikkoja ja ruokaongelmaisia ei käytetä jalostukseen, koska ne ovat melkoisia murheenkryynejä omistajilleen ja voivat pahimmillaan olla käyttökelvottomia töihinsä tai ainakin fyysinen suorituskyky on merkittävästi huonompi verrattuna terveeseen koiraan.

Hyvin suunnitellulla ja toteutulla ruokinnalla ja ruokintatekniikalla voidaan oleellisesti vaikuttaa työkoiran hyvinvointiin, kestävyyteen ja palautumiseen.

Koira on lähtöjään lihansyöjä ja niiden ruuansulatuskanava on lyhyt, eli ruoka menee läpi tästä putkesta melko nopeasti. Tämän takia hyvin imeytyvä ja korkeaenerginen ruokavalio on merkityksellistä koiran ruokinnassa.

Rasva

Rasva on tärkein energianlähde koiralle. Rasvassa on kaksi kertaa enemmän kaloreita kuin hiilihydraatissa tai proteiinissa ja näin ollen sillä on merkittävä rooli aktiivisen koiran isossa energiatarpeessa. Koira pystyy hyödyntämään erinomaisesti rasvasta saatavan energian.

Rasvan hyödyntämistä on tutkittu paljon rekikoirilla ja se on todettu käytännössä parhaaksi energialähteeksi täydentämään kovassa työssä olevien koirien energiatarvetta.

Rasva on myös rasvahappojen lähde. Rasvahapoilla (erityisesti omega-6 ja -3) on merkittävä rooli soluille, iholle ja koiran immuunijärjestelmälle. On mm. havaittu, että liian vähäinen rasvan saanti aiheuttaa usein mm. iho- ja tassuvaivoja (halkeilua).

Yleinen nyrkkisääntö on, että rasvan osuus kannattaa pyrkiä pitämään 20 – 30 %:ssa, tilapäisesti tätä voidaan nostaa, mutta jos sitä nostetaan, kannattaa koiralle antaa myös E-vitamiinilisää. Myös rasvan laatuun on syytä kiinnittää huomiota, ei pelkästään määrään. Tarkein rasvanlähde koiralle on eläinperäinen rasva.

Proteiini

Proteiini on mm. lihaskudoksen rakennusaine. Hyvälaatuisen proteiinin riittävä saanti on tärkeää, koska muutoin elimistö ryhtyy hajottamaan proteiineja lihaksista. Proteiinin määrä olisi hyvä pyrkiä pitämään noin 30 %:ssa kokonaisenergiasta. Eläinperäinen proteiini on todettu parhaaksi proteiininlähteeksi koiralle, koska siitä koira saa  tarvittavat aminohapot ja sen sulavuus on erinomainen. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, että suurin osa kuivamuonan proteiinista olisi eläinperäistä.

Ruuan liian alhainen proteiinipitoisuus aiheuttaa sen, että koiran lihaksen kuihtuvat ja se altistaa myös sidekudos- ja jännevammoille. Lisäksi koiran hemoglobiini ja kupariarvot laskevat.

Hiilihydraatit ja kuidut

Koirat pärjäisivät mainiosti ilman hiilihydraattejakin, mutta ne pystyvät kuitenkin hyödyntämään kohtuullisesti myös kypsennettyä viljaa. Kuivamuonat sisältävät hiilihydraattia, koska ne helpottavat valmistusta ja ovat edullisia.

Kaikilla viljoilla on oma glykeeminen indeksi, joka kertoo kuinka nopeasti erilaiset hiilihydraatit – nopeat ja hitaat – imeytyvät suolistosta vereen. Mitä korkeampi luku, sitä nopeampaa verensokeri nousee.

Tutkimuksissa on todettu, että hiilihydraattipitoinen ravinto kasvattaa selkeästi maihtohapon muodostumista ja aiheuttaa koirille lihasjäykkyyttä.

Ruuan kuidut eivät ole vain ”vatsantäytettä”, vaikka ovatkin ”imeytymättömiä hiilihydraatteja”. Ne vaikuttavat suoliston hyvinvointiin, joten myös niillä on merkitystä. Kuidun lähteeseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska jotkut kuidun lähteet voivat aiheuttaa esimerkiksi kaasun muodostusta joillekin ja taas toisille ei. Lisäksi kuiduilla on vaikutus siihen, millaisessa pakettina ruoka tulee koiran peräpäästä ulos. Hyviksi havaittuja kuidun lähteitä koiran ruuassa on esimerkiksi kasvisperäinen pellavasiemenrouhe. Koiranruuissa kuidun lähteenä on usein juurikasmassa, joka on todettu hyväksi vaihtoehdoksi. Ruuansulatus on myös tärkeä osa koiran vastustuskykyä ja mm. prebiootit ylläpitävät hyvää bakteerikantaa ja samalla auttavat vähentämään haitallisia bakteereja.

Vitamiiinit ja hiven- ja kivennäisaineet

Koira tarvitsee myös vitamiineja ja  hiven- ja kivennäisaineita. Koiralle näistä tärkeimpiä ovat kalaöljyn omega-3 -rasvahapot, kalsium, magnesium, fosfori, sinkki, B-vitamiinit, C-vitamiini, D-vitamiini sekä E-vitamiini. Laadukkaassa kuivamuonassa nämä perusasiat ovat kunnossa. Jos ruokinta ei pohjaudu kuivamuonaan pitää huomioida vitamiinien sekä hiven- ja kivennäisaineiden riittävä saanti. Normaalissa yhdistelmäruokinnassa (kuivamuona + liha) mennään turvallisella pohjalla.

Aktiivisen koiran ruokinnassa erityisesti E-vitamiinin merkitys kasvaa runsaasti rasvaa sisältävässä ruokavaliossa, käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voi olla hyödyllistä käyttää E-vitamiinilisää jos kasvanutta energiatarvetta paikataan lisärasvalla.

Käytäntö

Rekikoirapuolella ollaan hyvin perillä koiran ravitsemuksellisista vaatimuksista, koiria on paljon ja hyvät ruokintakäytännöt muodostuvat helpommin, koska ruokinta ja ruokintatekniikka pystytään todentamaan isoilla koiralaumoilla. Tätä tietoutta on siten hyvä hyödyntää myös muiden aktiivikoirien ruokinnassa, kuten metsästykoirien ruokinnassa.

Meidän metsästyskoirat ja siskon rekikoirat syövät samaa laadukasta kuivaruokaa, Eukanuba Working & Endurance, joka sisältää 30 % proteiinia ja 20 % rasvaa. Kuivamuonan lisäksi ruokintaa täydennetään lihalla. Kuivamuonaksi on valikoitunut tämä, koska isolla ruokamerkillä on etunsa: sitä on helppo saada, iso vanha tehdas ja pitkät perinteet takaavat tasaisen laadun. Vanhat ja hyvät vakiintuneet koiranruokatehtaat eivät myöskään juokse trendien perässä ja voi luottaaa siis siihen, että ruoka pysyy samanlaisena. Eukanuban raaka-aineet ovat laadukkaita ja niiden alkuperä on tiedossa. Ruoka on toiminut meidän koirilla hyvin: maha, iho ja turkki voivat hyvin sekä latu maistuu.

Ruokamäärät vaihtelevat rasituksen mukaan. Raskaassa rasituksessa rekikoirilla kasvatetaan lihan määrää ruokinnassa, lihan ja tuoreruuan sulavuus on parempi ja näin koira pystyy hyödyntämään tuoreruokaa paremmmin. Eli käytännössä mettäkoirillakin kannattaisi kovina jahtiviikkoina lisätä rasvaisen lihan määrää ruokinnassa. Jahtireissuilla tuorelihan mukana kuljettaminen voi olla työlästä, mutta erilaisia mainioita rasvaisia kuivalihoja on olemassa, esimerkiksi Non-stop Dogwearin pakastekuivattu naudanmaha on hyvä tuote kasvaneeseen energiatarpeekseen.

Emme ole nähneet tarpeelliseksi siirtyä kesäaikaan eri ruokaan. Tässä saattaa olla myös se etu, että koiralla kestää jonkin aikaa tottua rasvaisempaan ruokaan, ja kun ruokintaa sitten muutetaan ja rasvan määrä lisääntyy, koira ei ehkä pystykään hyödyntämään ruokaa heti kuten pitäisi.

Useissa eri tutkimuksissa on todettu, että koira selviää parhaiten fyysisestä raskaasta suorituksesta tyhjällä vatsalla, eli koira pitäisi ruokkia aina työpäivää edeltävänä päivänä mahdollisimman aikaisin, aamulla ruokaa ei tulisi antaa.  Keleistä ja koiran juomatavoista riippuen aamulla voi antaa maustettua vettä, jotta voidaan varmistua riittävästä nesteen saannista. Nappulan turvottaminen ei myöskään ole suositeltavaa nykytietämyksen mukaan, koska tällöin ruoka menee nopeammin läpi suolistosta ja osa ravintoaineista menee näin hukkaan. Jos koira on huono juomaan niin tällöin raskaassa rasituksessa ruoan turvottaminen on ihan kelpo vaihtoehto, jotta saadaan nestettä ruuan mukana koiraan.

Käytännössä siskon rekikoirat ja meidän seisojat syövät kuivamuonaa, johon on sekoitettu n. 200 – 400 grammaa rasvaista lihaa ja ruokaan laitetaan vesi päälle siten että ruoka peittyy nippa nappa vedestä. Silloin tällöin ruokaa jatketaan myös esimerkiksi kananmunilla. Ruokaa ei kuitenkaan turvoteta. Ruokinta-aika on illasta, kun päivän aktiviteetit on tehty ja niistä hetki palauduttu. Ravintolisinä käytössä on Omega 3-öljy ja B/E -vitamiinilisä.

Ruokintatekniikka erityisen raskaina ja pitkinä päivinä

  • Ruokinta aina edellisenä päivänä n. 1 – 2 h rasistuksen loputtua, lisätään rasvaisen lihan määrää ruoassa kasvaneen energiatarpeen takia. E/B-vitamiinilisä.
  • Aamulla koirien juotto n. 2 dl jos koiralla on ollut koko ajan vapaasti vettä saatavilla. Jos vettä ei ole ollut tarjolla jatkuvasti esim. matkustettaessa, koiraa kannattaa juottaa hieman enemmän. Ylijuottamista kuitenkin syytä välttää, koska liiallinen juottaminen huuhtoo elektrolyyttejä elimistöstä. Pienikin kuivuminen voi viedä ruokahalun ja koira ei palaudu. Juoma voi sisältää helposti hyödynnettävää energiaa, esim. vähän rasvaista lihaa mausteeksi. Ei koskaan kuivamuonaa aamulla ennen rasitusta!
  • Päivällä tauon aikana ”snäksätään”, eli kasvaneen energiatarpeen takia annetaan rasvaista ja proteiinipitoista ruokaa pieni annos. Vaihtoehtoja esimerkiksi: vähän nestettä ja rasvaista lihaa, rasvainen kala, rasvaa ja proteiinia sisältävä juoma. Rekikoirilla käytetään usein esimerkiksi jäisiä lihapaloja. Tärkeää olisi, että annettava ”snäksi” on hyvin sulavaa, energiapitoista ja siinä on nestettä.
  • Rasituksen loputtua pieni juoma, joka sisältää hieman energiaa (rasva, proteiini), varmistutaan riittävästä nesteen saannista ja palautuminen lähteen käyntiin
  • Ruokinta jälleen 1 – 2 h rasituksen loputtua

Teksti Sanna Kokko & Sari Ikonen

Hyvä ruoka on myös maukasta. Kannattaa opettaa työkoirat pennusta asti ruualle ahneiksi. Se että koira syö mitä tarjotaan ja silloin kun tarjotaan on olennainen osa onnistunutta ruokintaa.

 

Yhteistyössä Eukanuba

 

4 kommenttia “Metsästyskoiran ruokinta – kuinka me sen teemme

  1. ”mutta jos sitä nostetaan, kannattaa koiralle antaa myös E-vitamiinilisää”

    Ei, vaan sitä lisätään normiannostuksesta, joka 3-4 mg/kg.

    Naudanmaha ei ole energialisä, vaan matalan sulavuuden vatsantäyte, jota käytetään laihduttavilla. Pötsi ei myöskään kuulu kuivalihoihin – jotka ovat myös aika rasvattomia, eli matala energia.

    ”Nappulan turvottaminen ei myöskään ole suositeltavaa nykytietämyksen mukaan, koska tällöin ruoka menee nopeammin läpi suolistosta”

    Tuollaista tietoa ei ole. Sulamisajan piteneminen vatsassa kuivalla on eri asia. Sen sijaan nestesaanti vähenee kuivalla aika paljon. Toki jos mukana on lihaa ja koira juo niin se ei ole ongelma.

    ”Päivällä tauon aikana ”snäksätään”, eli kasvaneen energiatarpeen takia annetaan rasvaista ja proteiinipitoista ruokaa pieni annos”

    Tuo on hieman mietityttävä asia. Menee neljä tuntia ennen kuin se jatkaa matkaa vatsalaukusta ja sen jälkeen ainakin pari tuntia, ennen kuin ravintoaineet on siirretty suolen läpi. Ja tuokin siinä tapauksessa, että koira ei rasitu suuremmin.

    1. Sanna sanoo:

      Kiitos Jakke täsmennyksistä. Niin kuin tuossa jutun alussa todettiin, ravintospesialisteja ei olla, vaan juttu perustuu pitkälti kokemuksiin ja hyväksi havaittuihin käytäntöihin, muillakin kuin vain omilla koirillamme.

      E-vitamiinilisä, noinhan se lasketaan 😉

      Naudanmahan tuoteselosteessa sanotaan, että se sisältää 649kcal/100g engergiaa, josta lienee protsku 33,9% peräisin luultavasti sidekudoksista, joten ei liene merkitysellinen, mutta rasvan osuus on 57%. Joten kyllä siinä energiaa löytyy. Lisäksi jos/kun tuote on maittava, niin se on kelpo ja kevyesti kannettava helppo lisä reissuille ja myös apuväline juottamiseen.

      Ruuan turvottamisesta on taas viime aikoina keskusteltu maailmalla ja nykyisin näin suositellaan, aiheesta voinet keskustella lisää eläinlääkäri Dominique Grandjean kanssa jos se kiinnostaa. Sari oli kuuntelemassa häntä viime syksynä Ruotsissa rekikoiraseminaarissa.

      Koiria snäksätään sen takia, että niiden energiantarve on niin suuri, että pelkällä iltaruualla ne laihtuvat, kun rasitus jatkuu päivästä toiseen. Energiaa on pakko saada enemmän kuin yhdellä ruokintakerralla voi syöttää.

  2. Heidi sanoo:

    Mikä toi nappula on itsessään maultaan? (esim. lammas&riisi), kun mistään en ton makua löydä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *