Kamppeet, Koirat

Kohti huippukuntoa – jahtikoiran fyysinen treenaus

Metsästyskoira tarvitsee työssään erinomaisen fyysisen kestävyyden. Sesonkiaikaina monesti yhden koiran harteilla lepää vastuu löytää riistaa aamusta iltaan useita päiviä peräkkäin. Kaiken lisäksi aktiivikausi alkaa usein ns. täysillä, eli mehtyyajan alettua koirat ovat heti pahimmassa mahdollisessa rasituksessa. Koirat juoksevat vaativissa olosuhteissa monesti lämpimässä kelissä. Maasto on raskasta, on soita, mäkiä ja ojia, joiden yli pitää hyppiä kovassakin vauhdissa.

Omille saksanseisojillemme kertyy keskimäärin 40-50km matkaa metsäkanalintujahdissa Pudasjärven maastoissa ja päivä kestää 6-8 tuntia taukoineen. Alkusyksystä helpotusta päivään tuo se, että monesti käymme myös yhdessä metillä ja tämä tarkoittaa, että koiria on mukana useampi, jolloin voimme vuorotella koirien hakuvuoroja. Tunturissa seisojan juoksemat päiväkilometrimäärät jopa tuplaantuvat metsäkanalintujahtiin verrattuna, mutta metässä taas maasto on haastavampaa kulukia ja vaatii koiralta parempaa kehonhallintaa.

Fyysinen kunto ja treenin jaksottaminen vuodenajan mukaan

Aktiivisin mehtyykausi osuu useimmille metästyskoirille syksyyn. Näin ollen koirien fyysinen treenaus on helppo jaksottaa vuodenajan mukaan. Vuosi voidaan jakaa palauttavaan lepojaksoon, peruskuntokauteen ja aktiivikauteen. Peruskunto muodostuu voimasta, nopeudesta ja kestävyydestä. Metsästyskoirilla korostuu erityisesti kestävyysominaisuuksien harjoittaminen.

Lepokausi on palauttava lepokausi, joka ei suinkaan kuitenkaan tarkoita, että koirat vain lepäisivät. Lepokaudella tarkoitetaan aktiivista lepoa, mikä tarkoittaa liikettä myös tuolloin. Meillä koirat kulkevat mukana omilla lenkeillämme ja koiria myös juoksetetaan vapaana mettäreissuilla koirien irtipitoaikana. Palauttavalla lepokaudella lenkit selkeästi kuitenkin kevenevät. Tämä tapahtuu luonnollisesti, kun omatkin hiihtolenkit muuttuvat juoksulenkeiksi kevään tullessa. Koirat juoksevat useita kertoja viikossa juoksu- ja pyörälenkeillä mukana kevyttä ravia. Kevyt jakso on syytä pitää senkin takia, että tuolloin mahdollisesti aktiivikaudella syntyneet pikkuviat pääsevät paranemaan.

Palauttavaa lepojaksoa seuraa sitten juhannukselta käynnistyvä treenijakso. Peruskunnon kehittäminen alkaa pitkillä kevytvauhtisilla lenkeillä. Treenejä pidennetään ja tehostetaan pikkuhiljaa ja aletaan tekemään myös kovavauhtisempia pyörälenkkejä, joihin sisältyy intervallityyppisiä harjoituksia. Välillä mennään niin kovaa kuin pyörällä pääsee ja välillä taas kevyempää vauhtia mäkisissäkin maastoissa. Intervallitreeni tarkoittaa harjoittelua, jossa vuorottelevat nopeat, lyhyet, rasittavat jaksot palauttavien, hitaiden, kevyiden jaksojen kanssa. Esimerkiksi seisojat hyötyvät paljon vauhtikestävyysharjoittelusta ja intervalliharjoiukset sopivat tähän erinomaisesti. Näissä harjoitukset aloitetaan lyhyillä intervallipätkillä ja näitä jaksoja sitten pidennetään harjoittelun edistyessä. Tähän lisätään sopivasti palauttavaa liikuntaa eli kevyitä ravilenkkejä ja uimista. Uittamisessakin kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että liika uiminen saa koiran helposti jumiin, eli tätätkin sopivasti koiran kuntoon nähden. Treenipaikkoihin on myös syytä kiinnittää huomiota, asfaltti ja kova hiekkatie ovat liian kovia alustoja koirien treenamiseen, ne voivat aiheuttaa koiralle hyvinkin työläästi paranevia eriasteisia rasitusvammoja ja nivelvaivoja.

Peruskuntoharjoittelun tavoitteena on lisätä hapenottokykyä tehostamalla hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä. Sopiva viikkoharjoitusmäärä voisi olla esimerkiksi sellainen, että koiralla on 2-3 kovempaa harjoitusta viikossa. Näissä harjoituksessa koiraa rasitetaan selkeästi enemmän, hyödynnetään vaihtelevaa maastoa ja vauhtia. Tämä näkyy koirassa selkeästi lisääntyneenä hengästymisenä ja läähätyksenä. Viikkoon lisätään sitten 2-3 palauttavaa hidasvauhtista harjoitusta, eli kevyitä ravilenkkejä tai uimista.

Aktiivikausi alkaa meillä seisojien kanssa elokuun 20. päivä ja päättyy koirien irtipitoajan loputtua tai talviseen riekkojahtiin Lapin tuntureille. Aktiivikausi on näin melko pitkä, mutta kaikkein aktiivisin aika osuu syys-lokakuulle. Talven tultua koirat liikkuvat edelleen paljon, mutta eivät enää jatkuvasti kokonaisia päiviä kuten syksyllä. Lisäksi talven tultua koirat pääsevät meillä myös valjaisiin. Vetoharjoittelu kehittää voima- ja nopeusominaisuuksia.

Sorsastuskauden alettua kuntoa ja koirien metsästystaitoja viimeistellään kohti syksyn metsäkanalintujahteja metsälenkeillä. Elokuun puolella treenireissut metsässä pysyvät vielä kuitenkin melko lyhyinä (tunnin tai parin reissuja) ja usein on useampi koirista mukana ja koirat pääsevät juoksemaan kukin vuorollaan lyhyitä hakuvuoroja kerrallaan. Tämän lisäksi elokuussa koirille tulee jo aika kovia päiviä sorsastuksen merkeissä. Varsinkin alkukaudesta on kuunneltava koiraa tarkasti ja huolehdittava palautumisesta ja riittävästä levosta.

Ravinto ja nesteytys

Kuten ihmisilläkin, koiria treenatessakin keskiössä on hyvä ja laadukas oikein mitoitettu ruokinta suhteessa liikuntamäärään. Ruokamäärä on mitoitettava kulutuksen mukaan ja koiran on saatava siitä monipuolisesti tarvitsemansa ravintoaineet. Keskeisessä roolissa on rasva ja proteiinit. E- ja B -vitamiinien riittävä saanti on syytä varmistaa urheilevilla koirilla. Ruokinta on tapahduttava myös oikea-aikaisesti.

Fyysisesti hyvässä kunnossa oleva koira palautuu hyvin jahtipäivistä. Palautumisessa on kuitenkin olennaisessa asemassa myös ruokinta ja nesteytys. Erityisesti lämpimillä keleillä on vaarana, että koira pääsee kuivumaan. 20 kg painavan koiran päivittäinen nestetarve voi vaihdella noin yhdestä litrasta yli kolmeen litraan. Kuivumisen aiheuttaa joko liian vähäinen nesteen saanti tai lisääntynyt veden menetys. Jo vähäinenkin kuivuminen, vaikka se ei olisikaan havaittavissa ulospäin, heikentää koiran suorituskykyä, ravinnon imeytymistä ja palautumista. Olemme aiemmin kirjoittaneet artikkelin ruokinnan oikea-aikaisuudesta ja nesteytyksen vaikutuksesta palautumiseen. Treeni- ja jahtipäivinä koiraa ei syötetä aamulla, sen sijaan koira kannattaa juottaa ja varmistaa näin riittävä nesteen saanti.

Lepo, palautuminen, lihashuolto ja yleinen hyvinvoinnista huolehtiminen

Metsästykoiran hyvinvointi koostuu hyvästä fyysisestä kunnosta, lihashuollosta, laadukkaasta ravinnosta ja riittävästä levosta sekä tehokkaasta palautumisesta. Koirilla, kuten ihmisilläkin, varsinainen kunnon kehitys tapahtuu levossa. Lepoa on muistettava pitää riittävästi ja koiran kunnnon kehitystä seuraten. Tähän pätevät melkolailla samat lainalaisuudet kuin ihmisilläkin, koirat eivät vain voi väsymystään tai mahdollisia kipujaan kertoa. Tämän takia on hyvä opetella tunnustelemaan ja seuraamaan koiran liikettä ja reaktioita kosketukseen.

Aiemmin olemme harrastaneet rekikoiraurheilua ja greyhound racingiä ja näiden lajien ansiosta on harjaantunut melko hyvä pelisilmä seurata koirien kuntoa ja sen kehittymistä. Tämän lajitaustan ansiosta on oppinut tarkkailemaan koiria päivittäin: miten koira liikkuu, venytteleekö eteen- ja taakse kuten tavallisestikin, piehtaroiko, onko seisomisasennossa tapahtunut muutoksia, syntyykö erikoisia reaktioita koiraa käsitellessä? Jos koiraa vaikuttaa kipeältä, sitä ei saa juoksettaa ja pitää yrittää selvittää missä mahdollinen vika voi olla.

Tässä on hyvä video siitä, miten koira kannattaisi aika ajoin tutkia varsinkin aktiivikaudella tai jos epäilee, että jotain saattaa olla vialla. Videossa menestynyt rekikoira-ajaja ja eläinlääkäri Tim Hunt esittelee, kuinka koira käydään läpi ja mitä ongelmia koirasta voi etsiä.

Meillä on ollut jo usemman vuoden koirien hyvinvoinnin ja palautumisen tukena Back on Track -tuotteita: koirien takit, makuualustat ja minipeitot ovat loistava apu, kun koirat pyritään saamaan lepäämään ja palautumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jahtireissuilla yövytään usein myös eräkämpillä, teltoissa ja mökeissä ja koirat tarvitsevat parhaan mahdollisen suojan rasituksen jälkeen. Back on Track -takit hoitavat tämän homman erinomaisesti: pitävät koiran lämpimänä ja edesauttavat palautumista. BoT -loimi antaa myös suojan säätä vastaan ja istuvuus on mahtava. Se suojaa ja lämmittää isot lihakset kuten kuuluukin. Esimerkiksi kokeissa koira joutuu usein pääasiassa odottelemaan omaa hakuvuoroaan ja on tärkeää, että oman hakuvuoron alkaessa koira pääsee lihakset lämpimänä liikkeelle.

Käytämme takkeja myös kotona pitkien mehtyypäivien ja kovien treenien jälkeen. Me on huomattu, että takkien avulla koirat palautuvat paremmin pitkistä päivistä ja eivät ole jäykkiä seuraavana aamuna jahtiin lähtiessä. Takkien käyttö korostuu erityisesti, jos olemme huomanneet koirillamme lihasjumeja. Hauska on ollut myös huomata, että jos lattialle heittää esimerkiksi Back on Trackin minipeiton, koirat hakeutuvat mieluummin sille nukkumaan kuin vieressä olevalle paksulle isolle patjalle.

Back on Track tuotteet on valmistettu funktionaalisesta kankaasta, jolla on lämpöä heijastava ominaisuus. Tämä funktionaalisen kankaan takaisin kehoon heijastama energia on pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Back on Trackin mukaan tutkimuksissa on todettu pitkäaaltoisen lämpösäteilyn kiihdyttävän verenkiertoa. Verenkierron tason nousu puolestaan laukaisee jännittyneitä lihaksia ja auttaa parantamaan suorituskykyä. Pitkäaaltoista lämpösäteilyä hyödynnetäänkin erityisesti vammojen ennaltaehkäisyssä. Back on Track -tuotteita on saatavilla koirille, hevosille ja ihmisille. Näiden tuotteiden toimivuus on tullut testattua ihan itsekin. Jos itselle iskee esimerkiksi niskajumi mm. Back on Trackin kauluri on kyllä huomattu toimivaksi kamppeeksi.

Sukka ja kevyt Back on Track verkkoloimi. Huipputuote esimerkiksi kesäisten vesityötreenien jälkeen. Myös häntä jää mukavasti takin alle, ehkä voisi olla avuksi niille koiriille, joille tulee helposti vesihäntä?

Tänä vuonna Back on Trackiltä on myös tullut koirille kevyempi verkkoloimi, kevyttakki ja myös mahanaluksen hyvin suojaava fleeceasu. Nämä ovat olleet meillä koekäytössä ja tulevat myyntiin syksyllä. Alkusyksystä nämäkin tuotteet tulevat päätymään ehdottomasti eräreppuun vähäisen tilantarpeensa takia ja ne on mukava pukea koiralle päälle esimerkiksi tauoilla. Lisäksi esimerkiksi verkkoloimi on erinomainen palautumista tukeva tuote, jota on hyvä pitää päällä sisälläkin tarpeen vaatiessa tai uimisen jälkeen kesällä, koska se ole liian kuuma. Lisää Back on Trackin tuotteista heidän omilla sivuillaan täällä.

Metsästyskoirien hyvinvoinnista huolehtiminen ja fyysinen treenaus ei auta pelkästään jaksamiseen, vaan se kehittää myös koiran lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Kestävyysharjoittelu kehittää luiden, lihasten, jänteiden ja rustojen voimaa ja kestävyyttä ja tämä puolestaan suojaa koiraa loukkaantumisilta tehokkaasti. Kaiken lisäksi hyvä fyysinen kunto vaikuttaa yhtälailla henkiseen hyvinvointiin, vireeseen sekä vietin kestävyyteen – aivan kuten ihmisilläkin.

2 kommenttia “Kohti huippukuntoa – jahtikoiran fyysinen treenaus

  1. Niklas N sanoo:

    Moi. Minkä ikäisenä aloitatte koirien aktiivisemman juoksuttamisen?

    1. Sanna sanoo:

      Meillä koirat pääsevät liikkumaan paljon omaehtoisesti pennusta saakka. Pääsevät mukaan omille lenkeillemme ja ovat paljon pihalla vapaana, kisailevat ja leikkivät. Tätä voi nuori koira tehdä niin paljon kuin huvittaa. Näin muodostuu hyvä kuntopohja jo pennusta alkaen. Varsinainen kuntotreeni aloitetaan vasta kun koira on vuoden ikäinen, tietenkin yksilön ominaisuudet ja kasvu huomioiden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *