Koirat

Hopi ja Sukka Oulun kansainvälisessä koiranäyttelyssä

Mannermaisten seisojien pitää saada hyväksytty tulos näyttelystä, jotta voi osallistua KAER-kokeissa muihinkin kuin vain nuorten luokkaan. Tämän takia mekin piipahdettiin sitten Oulun KV näyttelyssä. Hopille lähdettiin hakemaan hyväksyttyä näyttelytulosta, joka tarvitaan, että voi osallistua avoimen luokan vesityökokeisiin. Mikäli koira osoittaa hyviä otteita syksyn mittaan, voidaan sitten startata myös KAER -kokeissa. Ajateltiin sitten, että käytetäänpäs samalla tuo meidän hammasvikainen Sukkakin samalla vaivalla yhden kerran näyttelyssä.

Sukallahan on todettu Junkkarin jalostuskatselmuksessa hylkäyksen aiheuttava hammaspuutos edessä. Jo viime kesänä hammasrivistö käytiin eläinlääkärissä tutkimassa. Eläinlääkäri totesi, että Sukalla on ns. kaksoishammas edessä. Eli yläeturivistä löytyy vain kolme hammasta, joista yksi on iso leveä tuplahammas. Hammaskartan mukaan yläetuhampaita tulisi olla neljä. Eläinlääkäri(hammasspesialisti) oli sitä mieltä, että sitä ei oikein tiedetä mistä nämä kaksoishampaat tulevat. On mahdollista, että se olisi geneettistä, mutta on myös havaittu, että tällainen hammas voi muodostua myös silloin, jos hammasalkioiden kehitysvaiheessa tapahtuu jokin tapaturma, isku tms. suun alueelle ja tästä syystä kaksi hammasalkiota sulautuu yhteen. Kennelliitto tulkitsee kuitenkin tällaisen hammasrivistön niin, että yksi hammas puuttuu. Erittäin harvinaisia ovat ja en ole kuullut seisojilla moisia olleen. Yleisempiä hammaspuutokset ovat poskihampaissa.

Näytelytouhuista me ei olla koskaan kovin innokkaita oltu, eikä varmasti jatkossakaan. Riittää, että se liiton säädös tulee täytettyä ja se piisaa meille. Yhtään siis väheksymättä niitä, jotka näyttelyitä harrastavat, jännittävää ja mukavaa harrastamista sekin on.

Nyt tämän kertainen visiitti taas vahvisti omaa ajatusta siitä, että Saksanseisojakerhon jalostuskatselmukset on kyllä eri maata näyttelyihin verrattuna arvosteltaessa koiran ulkomuotoa ja rakennetta. Siellä katsotaan koira kiireestä kantapäähän ajan kanssa ja jokaisesta koirasta täytettävä lomake on kaiken kattava. Jalostuskatselmuksen ulkomuotokertomuksia lukiessa tulee kyllä erinomainen kuva koirasta kokonaisuutena puutteineen. Tässä esim. Sukan Junkkarin ulkomuotokatselmuksen kaavake saksanseisojakerhon mainiossa tieotokannassa. Sen jos minkä pitäisi riittää, että koiralla on lupa kokeisiin osallistua. Tällä hetkellähän edelleen siellä näyttelyssäkin on käytävä kokeisiin päästäkseen (nuorten luokkaa lukuunottamatta).

Hopi on nyt melkolailla tasan vuoden ja sai näyttelystä junioriluokan EH:n, eli erittäin hyvän. Sukka taas sai avoimen luokan ERI:n, eli oli erinomainen ja oli AVO-narttujen kilpasarjan toinen.

Jalostuskoirahan Sukka ei ole hammasvian takia, kun noudatetaan nykyisiä säädöksiä, mutta nyt me voitaisiin kuitenkin KAER-kokeisiin osallistua jos mieli tekisi. Käyhän kokeissa myös koiria, joilla on joku muu jalostuksesta poissulkeva vika, esim. lonkkavika tai ykkösen kyynärpäät. Näin ollen tämä idea näyttelytulosvaatimuksesta näin tuoreehkolle kanakoiraharrastajalle ei ole oikein avautunut. Esim. Ruotsissahan tällaistä näyttelytulosvaatimusta ei ole.

Kokeiden pohjimmainen tarkoitus on tukea jalostusta ja jalostustahan nimenomaan palvelisi se, että koko pentueen metsästysominaisuuksista saataisiin mahdollisimman kattavasti tietoa. Nuorten luokan kokeeseen pääsee ilman näyttelytulosta, mutta ihan koekertomuksia lukemalla harvoin se yksi tai kaksi NUO-luokan tulosta kertoo kovinkaan isoja totuuksia siitä, millaiseksi jahtikoiraksi kyseinen yksiö lopulta kehittyy. Itse ainakin tarvitsen useimmissa tapauksissa useamman koekertomuksen, jotta voin muodostaa jonkinlaisen hyvän kokonaiskuvan ja keskiarvon koiran ominaisuuksista SSK:n tulostietokannan perusteella.

Niin, ja onhan koetapahtumat myös mukavia sosiaalisia tapahtumia, joissa tapaa muita harrastajia ja näkee toisten koirien edesottamuksia. KAER-säännöt luovat myös hyvät raamit kanakoiran koulutukseen hyväksi jahtikaveriksi, joten jo pelkästään ajatus siitä, että ehkä joskus kokeissa kävisi, pistää ainakin itsellä kriteerit hiukan korkeammalle koiraa muokatessa itselle sopivaksi mehtyykoiraksi. No nyt meillä on Sukan kanssa ajatus siitä, että ehkä me jossain KAER-henkisessä tapahtumassa saatetaan vielä piipahtaakin, kun se ns. ”uimalupa” on taskussa.

Tässä kuvia näyttelystä. Lyhytkarvaisen saksanseisojien ROP oli Jakkilan Niilo Kustaa om. Tanja Heikkonen & Olavi Heikkonen. Komea nuorukainen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.