Syksyn maalinnunmehtyyn päätyttyä päätimme perinteisesti suunnata katseet kohti fasaaneja ja pellolla pidettäviä KAER-kokeita. Tarkoituksena nauttia kanakoiralla metsästyksestä ja viilata koiria kokeita varten. Lisämausteena koiraperheemme uusin jäsen Sukka eli Karpaleton Suokukka, joka oli reissuilla mukana harjoittelemassa kanakoiran ensiaskeleita elävällä riistalla.

Navajollahan tilanne oli se, että KVA eli käyttövalion arvosta puuttui enään peltokoe. Saadakseen kyseisen tittelin mannermaisen kanakoiran tulee saada kolme VOI1 tulosta joko niin, että kaksi niistä on pellolta tai vastaavasti metsästä. Navajolla niitä oli taskussa kaksi metsämaastoista, joten pelto puuttuu. Okariina puolestaan onnistui riekoilla Muotkan maisemissa, joten siltä puuttuu vielä kaksi ykköstä, joita voi jahdata joko pellolta tai metsästä. Mutta näihin aikoihin vuotta tilanne on se, että ainoastaan peltokokeita on jäljellä, joten niillä mennään.

Siirrytään kuitenkin hieman ajassa taaksepäin ja fasureeneihin. Kävimme syksyn mittaan mm. Oijärvellä, Pirkanmaalla ja Oulun seudulla harjoittelemassa. Maastoina perinteistä peltolintujen fasaanin ja peltopyyn maisemaa eli peltoa, mutta myös metsäisempiä seutuja. Huipennuksena Pirkanmaalla Virroilla treenipäivä, jonka jälkeen kokeet Navajolla ja Okariinalla. Mainittakoon myös, että Navajo kävi kokeissa marraskuussa Vieremällä. Tuloksena sieltä paukkunoudon myötä VOI0. Voittajaluokassa paukkunouto johtaa kokeista sulkemiseen. Paukkunoudossa koira pysähtyy linnun lähtiessä, mutta tiputuksen jälkeen lähtee luvatta noutamaan pudotettua riistaa.

Sukka on ollut tähän asti vallan mainio kaveri. Nouto-opit ovat menneet hienosti perille ja riista kiinnostaa. Koko pentue kuulostaa olevan aika varhaissyttöstä. Etelän sisarukset ovat jo tehneet riistatöitä fasaaneille, joten kyllähän se jo meilläkin himotti päästä kokeilemaan nuorukaisen käytöstä oikealla linnulla. Ensin Sukka ihmetteli hajuja ja lentäviä lintusia muutaman kerran, mutta muutaman lintutilanteen jälkeen keksi olevansa seisova lintukoira. Koiralla tässä vaiheessa siis ikää 5 kk. No siitä avanssia antamaan ja Sukka tempasee kunnon ryykelin suoraan lintuun… 🙂 Ensimmäinen riistatyö! Tämän jälkeen koiran käytös fasaaneilla ei ole jättänyt epäselvää isännilleen. Parin fasutyön jälkeen myös Virroilla homma luonnistui vallan mainiosti. Siitä pätkää videossa. Mainittakoon myös, että tätä ennen Sukka oli myös ihan metonkin jäljillä, nosteli nokkaa niinku vanha tekijä, mutta metto siivitti hyvän matkaa etumaastosta. Tästä on hyvä jatkaa.

Okariina on kokenut varsin kovia tänä syksynä. Alkusyksy taaplattiin onnistumisesta epäonnistumiseen. Samaa rataa jatkettiin aina Muotkalle asti, jolloin homma alkoi toimia mukavasti ja Oka onnistuikin reissun päätteeksi hienosti kokeissa. Tällä reissulla oli kuitenkin lievää ontumista havaittavissa eikä vaiva tuntunut hellittävän kunnon levosta huolimatta. Niimpä päätimme vanhaa kunnon “Care of the Racing Greyhound” -kirjaa tutkia ja vaivahan sieltä löytyi. Nostettaessa koiran etujalkaa taakse ylös tulisi kyynärvarren kohdalle tulla n. 90 asteen kulma. Toinen jalka ok, mutta toinen jalka meni heti rättisuoraksi. Diagnoosina siis olkavarren jänteissä ongelmaa. Ortopedin tutkimuksen tuloksena hauisjänne on repeytynyt irti. Sille ei tehdä mitään, koska kipuja ei ole, mutta koiralla todetaan pysyvä liikeratavaurio. Toistaiseksi meno jatkuu entisellään. Jalka ei ole kipeä ja meno maistuu. Kuulemma aika yleinen vaiva seisojilla. En tosin tiedä muita koiria, joilla vastaava ongelma on. Nyt kuitenkin mennään jahti kerrallaan. Tuntuu todennäköiseltä, että jänteen puuttuessa vaikutusta muualle koiraan alkaa muodostua. Mutta sen näyttää aika. Toki nyt täytyy pitää koiran kunnosta/lihaksistosta entistäkin paremmin huolta.

Hauis -episodin jälkeen Oka on ollut melkoisen varmassa kunnossa. Lukuisia fasutilanteita/metsästystä alle ja Virroille kokeeseen. Koe alkoikin hyvin. Saatiin heti hyvä riistatyö tiedotukselta alle. Tilanteessa ammuttiinkin peräti kuusi kertaa, mutta tällä kertaa saatiin vain höyheniä taivaalle. Tiputus tähän olisi ollut kyllä hyvä, koska seuraavassa koira ei enää ollutkaan lapasessa… 🙂 Tiukka näköseisonta ojakuusikossa. Avanssi ei irronnut ojan toiselta puolelta, joten eikun koiran perään ojan yli. Silloin lähdettiin. Sähäkkä viiden metrin nosto, lintu ilmaan ja ampuja pudottaa. Isäntä yrittää rähmiä kuusikossa ja tilanteen päätyttyä kattelen koiraa. No sitä ei näy missään ja kysynkin tuomarilta, että missäs se koira on? No linnullahan se oli eli paukkunouto. Oli kuulemma himmannut noston jälkeen, mutta kontaktin kadottua ja isännän keskittyessä vain ampumiseen oli Oka päättänyt käydä hakemassa sadon talteen. Oppia jälleen. Kokeissa ehkä kannattais keskittyä koiraan hieman enemmän. Mainittakoon, että tämä oli ensimmäinen paukkunouto, jonka Oka minulle tekee. Toivottavasti myös viimeinen – ainakin kokeissa… 😀

Navajon suoritus kyseisenä päivänä oli aika jäätävä. Ohjaajakin toimi vähintäänkin mallikkaasti. Kyllä tässä vaiheessa pitää hieman parivaljakkoa kehua. Ei ole jokapäiväistä herkkua tämmönen. Ensimmäiseen riistatyöhön tiedotus, pommiavanssi, lintu ilmaan ja ammutaan. Koira rauhallisesti paikallaan. Toisessa riistatyössä oli hieman jännitystä ilmassa. Navajo nimittäin tempaisee seisonnat keskellä peltoa pieneen saarekkeeseen. Saarekkeen tietämillä oli jo vieraillut pari muuta koekoiraa, joten onkohan tuossa lintua ensinkään. No aikansa pähkäiltyään Sanna ilmoittaa seisonnan ja sitten mennään.

Nyt ollaankin jo tilanteessa ja Navajo liikkuu pari kertaa avanssikäskystä 10 metrin rykäisyn saareketta hieman kiertäen. Paikantaa linnun varmasti kiertäen paremman tuulen puolelle. Koira naulaa linnun keskelle saarta ja siitä jälleen räväkkä avanssi lintuun, koira paikallaan ja lintu pudotetaan. Hyvä vauhdikas nouto. Luovutuksessa Navajo pyörittelee lintua suussaan Navajomaisesti, muttei pure ja se on tärkeää. Jos koira nimittäin puree linnun ns. piloille, johtaa sekin kokeesta sulkemiseen. Linnun pyörittely suussa luotuvuksessa oli kauneusvirhe, tuomarin sanoin. Sitten alettiinkin jännittämään, koska kaikki tämä oli tapahtunut 15 minuutissa eli koiralla on kaikki tarvittavat osasuoritukset kasassa. Vain hakuaikaa puuttuu. Sitähän voittajaluokassa tulee olla se 90 minuuttia.

Kaikki muut koirat olivat sössineet jo itsensä ulos kokeista tai olivat muuten vaan jo valmiita arvostelunsa puolesta, joten ei muuta kuin Navajo irti ja hakuaikaa täyttämään. Kymmenen minuutin jälkeen seisonta, josta mallikas riistatyö vielä kaupan päälle. Tässä tilanteessa ei tiputeta, koska nouto on jo alla ja lintu lähteekin läheltä taloa, joten suoritetaan kunnialaukaus. Sitten vaan hakuun ja kello käy edelleen. Hienoa yläpäistä ja vauhdikasta hakua loppuun asti eikä muita tapahtumia, joten se oli sillä selvä. VOI1 ja 92 pistettä. Napsusta tuli tällä suorituksella käyttövalio.

Ensliga Skogens Navajo (Haugtun's BRC Ergo Sum - Ensliga Skogens Grynet) KVA 2015
Ensliga Skogens Navajo (Haugtun’s BRC Ergo Sum – Ensliga Skogens Grynet) KVA 2015

Seuraavaksi katseet suunnataan näätä-rinkeihin, kettuhommiin, koirahiihtoon, jänismehtyyseen ja joulun odotukseen. Okariina starttaa seuraavan kerran tammikuussa Viljakkalassa. Samalla kertaa Karpaleton S-pentue kokoontuu ja sieltä onkin sitten luvassa video/koeraporttia. Ei muuta kuin hyvää Joulua kaikille ja onnea sekä menestystä uuteen vuoteen 2016!

Alla pari videota loppusyksyn fasaanipuuhista. Ekassa videossa fasaanisestot Pohjois-Pohjanmaalla lumella joulukuussa. Harmittavasti vain pakkanen söi GoPro-kameran akun melko nopeasti ja kamera hyytyi monesti silloin juuri kun ei olisi pitänyt. Tällä samalla reissulla Sukkakin teki ensimmäiset riistatyönsä (3kpl) ja niistä ei jäänyt mitään dokumenttia. Harmi. Toisessa videossa sitten Sukan elämän neljäs riistatyö fasaanille Virroilla viime viikonlopulta.

Sukka 5kk, neljäs riistatyö

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here