Varisjahtia keväällä 2015
Keväisin ketun pillityksen lomassa tottakait ehtii myös haittalinnun pyyntiin. Tänä keväänä tosin, täytyy myöntää, variksia ei jostain syystä ollut kovin paljon Pudasjärven seudulla liikenteessä. Ainakaan meidän pyyntipaikoilla. Joka tapauksessa kymmenisen kertaa tuli aamulla ennen sian pierasua noustua ja lähettyä jahtiin. Tänä keväänä ei myöskään kertaakaan päässyt ilman lumia mestoille. Yleensä mentiin suksilla. Pari kertaa oli hankikanto kävellä. Tämän kevään starttiajaksi valikoitui 4.45. En tiedä miksi ehkä se oli tarpeeksi v-mäinen aika herätä. En tykkää, enkä myöskään ole oppinut aikasin nousemaan. Toki nousen aina 6-7 maissa, mutta yölliset herätykset ovat poikkeuksetta tuskallisia..:) Aikaiset nousut ovatkin varisjahdin huonoimpia puolia.
Varusteet
Aikaisempina keväinä varusteisiin on kuuluneet varis-, harakka- ja korppikaaveet, naamioverkot ja huuhkaja. Uutuutena tänä vuonna mukana oli ketun koristenahka ja pari siipiään tuulessa pyörittävää varista. Lisäksi tietenkin reppujakkara, läjä panoksia sekä pillit. Pillinä minulla on Sam Neyt FT3. Kaverin pillinä taas puolestaan Faulks c-50. Tämä tuo mukavaa variaatiota. Nyt kun viimein opin jollakin lailla puhaltamaan FT3:seen, niin homma alkoi roudaamaan sen puolesta hyvin. Aluksi puhallustekniikka oli kurkun perältä tulevaa korinaa, mutta nyt kun hoksasi, niin eihän siihen tarvi muuta kuin kielen avulla pärryyttää ja varikset tottelee – jos tottelee.
Kattaus
Perinteinen tälle keväälle vakioitunut kattaus koostui siis yllä mainituista varusteista. Huuhkaja laitettiin puuhun n. 20 metrin säteelle passipaikasta. Sen eteen kettu kepeillä irti maasta. Varikset ja muut houkutuskaaveet sitten ketun ympärille. Huuhkaja kiinnosti mainittavasti vain naakkoja. Niitäkin näkyy täällä olevan… Muutoin veikkailtiin, että kettu oli oiva lisä settiin. Ikäänkuin tätä tukemaan eräänä aamuna suon toisella puolella jolkotteli kettu, jonka perässä raakkuivat niin korpit kuin varikset eli ei parane aliarvioida ketun voimaa..:) Harmittavasti kettu jolppi vehkeitten kantaman ulkopuolella. Piti toki kokeilla kettupillillä, josko kokka olis kääntyny, mutta ei minkäänlaistaa vaikutusta. Huuhkaja myös kirvoitti pohdintoja ja tulimma siihen tulokseen, että kyllähän sitä pitäisi vähän tuunata. Varmasti kaikkein paras on aito täytetty yksilö. Ehkä ensi vuodelle semmonen onnistuu jostain torilta löytää.
Jahti
Tänä keväänä variksia tuli harvakseltaan. Korppeja sen sijaan kiinnosti jostain syystä enemmän. Niitä saatiinkin saaliiksi ennen sallitun ajan umpeutumista. Sallitun ajan jälkeen olisi saatu vielä melkoinen pino. Erityisesti oma puhallustekniikka FT3:een näyttää kiinnostavan korppeja. Huhtikuun puolella hollille lenteli kolmea kerralla parhaillaan, mutta eihän niitä enää voinut kutitella. Faulks sen sijaan toimii paremmin varikselle kaiken kaikkiaan ja omaankin korvaan sen ääni on lähempänä variksen oikeaa ääntä. Täytyy myös toki mainita kaverin loistava puhallustekniikka.
Variksien teemana tänä keväänä oli ylläkkö. Pääsääntöisesti ”hiljainen kostaja” tuli yllättäen kesken pillityksen antamatta mitään ääntä. Onneksi kostajat kuiten lakosivat melkein sataprosenttisesti. Harakkoja hollille tuli muutaman kerran. Saaliiksi vain yksi. Harmaalokkeja eli meidän kielellä lätkyjä myös yksi kappale. Kevät venyi sen verran pitkäksi, että pohdimme tätä syyksi varsin vaisuun varrekevääseen. Esim. viime vuonna äksöniä oli kaiken kaikkiaan huomattavasti enemmän ja jahtiin päästiin pääasiassa jalkamiehenä maan ollessa jo sulana suurimmaksi osaksi. Pummejakin toki tuli – hieman liikaa..:)
Summarum
Yllä video tämän vuoden onnistumisista. Toki läheskään kaikkia ei videolle päätynyt, mutta hyvä, että jotain. Lystiä oli joka tapauksessa jälleen kerran!
